Johtamisessa erityisesti tarvitaan tavoiteasetantaa. Seuraava Erik Bertrand Larssenin esimerkki kertoo, miten työelämän turhautumista ja tylsistymistä voidaan välttää uudenlaisen tavoitteen asettamisen avulla.
”Eräs toimistopäällikkö kertoi minulle pari vuotta sitten, että hänellä oli monia tavoitteita. Hän halusi olla hyvä äiti, puoliso ja ystävä, huolehtia terveydestään ja tehdä työnsä hyvin.Hänelle oli tärkeää pitää elämän eri alueet tasapainossa. Hän ei suhtautunut erityisen kunnianhimoisesti mihinkään yksittäiseen alueeseen. Oikeastaan hän oli hyvin tyytyväinen. Hän kuitenkin myönsi, että työ oli hänestä vähän tylsää ja yksitoikkoista. Toisaalta hän ei halunnut vaihtaa työpaikkaa, pidentää työpäiviä eikä tehdä muitakaan suuria muutoksia. Hän oli vain tehnyt samaa työtä jo monta vuotta eikä se tuntunut enää niin haastavalta, että hän olisi jaksanut olla innostunut toimistossa viettämänsä tunnit.
Muutaman tapaamisen jälkeen hän päätti, että pitäisi entiset tavoitteensa mutta lisäisi niihin yhden: hänestä tulisi koko konsernin hyväntuulisin ja myönteisin työtoveri. Hän halusi kehittyä ihmisenä. Hän tunsi olevansa toimistopäällikkönä hiukan vaatimaton, pidättyväinen ja varovainen. Hän teki työnsä, mutta olisi pystynyt ihmissuhdetasolla antamaan paljon enemmän. Toimistopäällikkönä hän tapasi monia konsernin avainhenkilöitä ja ymmärsi olevansa asemassa, jossa voisi vaikuttaa koko yhtiöön muuttumalla hyväntuulisimmaksi ja myönteisimmäksi koko talossa. Hänestä tuntui mielekkäältä ja innostavalta päästä vaikuttamaan myönteisesti työtovereihinsa hymyillä, kehuilla ja kohteliaisuuksilla. Hän aloitti varovasti puhumalla useammin rohkaisevasti niille työtovereille, jotka tunsi parhaiten. Nyt hän tuntee olevansa ulospäinsuuntautuneempi ja vaikuttavansa vahvasti koko konsernin ilmapiiriin ja kulttuuriin, jolle on tyypillistä optimismi ja ilo.”
- E.B.Larssen, Paras